HR johtaa henkilöstön ja organisaation hyvinvointia

Ihmiset voivat työssään hyvin, kun työ on heille merkityksellistä, he voivat vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin, he osaavat työnsä, he tuntevat olevansa arvostettuja työyhteisössä ja heitä johdetaan ja kohdellaan hyvin. Tyytyväinen henkilöstö myös edesauttaa organisaatiota menestymään ja säilyttämään kilpailukykynsä. (Pakka & Räty 2010.) Tähän kaikkeen HR voi vaikuttaa. HR johtaa työyhteisöä hyvällä henkilöstösuunnittelulla, osaamisen kehittämisellä, palkitsemisella ja ennen kaikkea työntekijöiden osallistamisella ja kuuntelemisella. Henkilöjohtamisen eri prosesseilla on siis erittäin suuri merkitys työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen kautta organisaation menestymiseen ja työnantajamielikuvaan.

HR:n tehtävät kiteyttää Dave Ulrichin henkilöstöjohtamisen nelikenttä, jossa HR on jaettu neljään alueeseen. Alueet vaihtelevat päivittäisen toiminnan ja pitkän aikavälin strategisen suunnittelun sekä henkilöstöjohtamisen prosessien ja ihmisten välillä. Osa-alueita ovat siten strateginen henkilöstöjohtaminen ja muutoksen edistäminen sekä henkilöstön kehittäminen ja hallinnollinen asiantuntijuus. (Viitala 2014.) HR on mukana ihmisten suoriutumisen johtamisessa kuten myös vahvistamassa liiketoiminnan strategiaa ja ohjaamassa sitä oikeaan suuntaan.

 

HR:n rooli jakautuu siis niin monelle eri alueelle organisaatiossa, että henkilöstöjohtamisen tärkeys ja prosessien hallinnan merkitys vaikuttaa laajasti kaikessa toiminnassa. HR auttaa parhaiten hallitsemalla Ulrichin nelikentän alueet, eli kehittämällä henkilöstöä ja henkilöstöprosesseja sekä keskittymällä lisäämään henkilöstöstrategian organisaation strategiaan. Henkilöstön vaikutus organisaation toimintaan on huomattu ja henkilöstöprosessit vaikuttavat päivittäisessä työelämässä kuten myös aina henkilöstöhankinnassa ja -vähennyksissä. Kaikki mitä tapahtuu organisaation sisällä, näkyy myös ulospäin työnantajamielikuvassa ja siten kilpailukyvyssä sekä myös vahvasti yhteiskunnallisella tasolla. Työhyvinvointi parantaa kansanterveyttä, pidentää työuria ja vähentää sairaus- ja eläkekuluja (Pakka & Räty 2010). Voidaan siis päätellä, että organisaatioiden henkilöstöjohtamisen keinot vaikuttavat myös yhteiskuntaan ja että yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että ihmiset voivat työssään hyvin.

 

Lähteet:

Viitala, R. 2014. Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Edita. Helsinki. E-kirja. Luettu: 5.5.2022.

Pakka, J.  Räty, T. 2010. Työstä hyvinvointia. Työturvallisuuskeskus. Luettavissa: https://ttk.fi/files/5624/Tyosta_hyvinvointia.pdf. Luettu: 5.5.2022.